tiistai 10. maaliskuuta 2009

I ´m not berliner, I´m dubliner

Heips, viikko seitsemän(neljästätoista) on alkanut. Pakollinen säätiedotus tähän alkuun: Ilma muuttui mälsäksi sunnuntaina ja nyt näyttäisi siltä, että vähän aikaa joutuu "ylikellottamaan" lämmityslaitetta, varsinkin kun nyt on vähän flunssanpoikasta Dublinin reissun jälkimainingeissa...no koitan nyt kuitenkin vähän tukkosesta olosta huolimatta saada aikaan jotain lauseita.

Oltiin siis viime viikonloppu Dublinissa. Monelle kuten esim. mulle se oli jo toka kerta siellä. Nyt tosin oli vertailukohtia muihin irkkukaupunkeihin ja johtopäätös edelleen on se, että Dublin on ainoa city Irlannissa(paikalliset täällä saattavat väittää toista). Dublinissa tuntuu, että on kaupungissa eikä missään wannabee kaupungissa kuten Limerick ja Cork - period. Bussimatka Dubliniin kestää noin 4h yhdellä varikkokäynnillä ja saatiin netistä meno-paluu lippu 10 erkillä eli tosi halpaa matkustamista. Laskin muuten just, että yhteensä meni noin 130E ja ei ollut edes mitään hirveetä säästömeininkiä paitsi mitä nyt vähän joutu säätää. Esim. ruuat ja juomat ostettiin liidelistä sekä sunnuntaina oltiin ilmasella turistikierroksella. Oli muuten hyvä kierros vaikka oli tosiaan ilmanen(ilmeisesti ainakin Barcelonassa sama firma järjestää kierroksia, kannattaa kokeilla!!) Hyviä detaileja Dublinin historiasta ja dublin-irkuista(dubliner).

Pari uutta maininnan arvoista irkku-dublin-ihmisen luonteenpiirrettä selvisi myös. Ystävällisyyden, huolettomuuden ja juomishimon lisäksi irkut ovat tosi idearikkaita (niin hyvässä kuin pahassakin) sekä fiilispohjaisia. Esim. Dublinissa on maailman korkein maamerkki(the spire) keskellä kaupunkia. Se pystytettiin siksi, että kaikkien mielestä olisi kiva pystyttää tosi korkee tappi keskelle pääkaupunkia ja niinhän se sitten pystytettiin(pari vuotta myöhässä aikataulusta, mutta kuitenkin). Sitte O´Connell Streetin (pääkadun) sillan alle ne keksi laittaa makeen hohtavan kellon ennen milleniumia (kello näytti paljon aikaa jäljellä vuosituhannen vaihtumiseen), mutta nää ei ottanut huomioon, että Dublinin joki (en muista nimeä) on yks maailman saastuneimmista ja parin päivän päästä kello oli niin XaskanenX, että siitä ei saanut enää selvää. Sitte ne joutuivat poistaa sen vähin äänin eikä kaikki vieläkään edes tiedä, että sinne semmonen kello asennettiin (turistiopaskin sai tietää vasta opaskurssillaan tosta). Sitte siellä kehiteltiin joskus semmonen laki, että ikkunoista joutuu maksamaan melkoisesti veroa. Lopputulos oli tietenkin se, että monissa taloissa ei oo ikkunoita ollenkaan (irkut säästävät energiassa mukavuuden kustannuksella). Loogista oli myös se, että pytinki, jossa toi päätös oli tarkoitus virallistaa(vrt. eduskuntatalo, en tiedä nimeä taaskaan(mul on huono nimimuisti)) rakennettiin ikkunattomaksi. Irkut kuitenkin alkoivat katua uutta lakiansa pian talon valmistuttua ja muuttivat ikkunaverotuksensa maltillisemmaksi. Mutjoo, kaikkea tälläista älyllistä toimintaa on tapahtunut Irlannin pääkaupungissa - mainitakseni vain muutaman esimerkin. Suosittelen lähempää tustustumista kaupunkiin, vaikka ei mikään maailman kaunein kaupnkin olekkaan(tästä muuten jouduin väittelemään yhen tsekkitytön kannsa. Sil oli vaikeuksia ymmärtää, että vaikka kaupunki on ruma, niin silti siitä voi pitää).

Kokonaisuudessaan matka oli siis (taas kerran) hyvä. Ainoa ongelma oikeastaan oli tää meijän iso 20 tyypin ryhmä. Ongelma tollasessa isossa porukassa on se, että kaikki on hirveän hidasta ja vaikeaa johtuen kaikille samanaikaisesti kulkevan informaation puutteesta ja kaikkien yksilöllisistä tarpeista ja haluista. Lauantaina päätinkin sitte vähän ottaa eri kurssia muitten kanssa ja menin katsastamaan Jamesonin vanhan tislaamon. Hyvä valinta loppuen lopuksi(sai jopa kierroksen päätyttyä testata Jamesonia(onnekkaimmat pääsivät vertailemaan eroja jenkki- ja skottiviskien kanssa)). Aika hyvät tiedot jäi ton reissun jälkeen alkoholijuomien valmistuksesta(myös hyviä ohjeita kohtuulliseen käyttöön(äitille terkkuja!) ja valistusta krapulan ehkäisyyn), koska mentiin sunnuntaina Guinnessin storehouseen opiskelemaan Guinnessin valmistusta. Myös näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Sielläkin sai kierroksen päätyttyä testata makuhermojen toimivuutta(pintti Guinnessia ylimmässä näköalakerroksessa(plus jossain kerroksesssa sai maistaa "tuoretta" Guinnessia suoraan altaasta)). Oltiin niin keskittyneitä maistelussa, että melkein myöhästyttiin bussista. No aikaa jäi ruhtinaallisesti 3 minuuttia, kun lopulta päästiin bussiterminaaliin, ja eikä edes tarttenut hirveesti juosta.

Ens viikon tiistaina on kuuluisa St Patrick´s day. Ainakin Dublinissa on isot kemut(paraateja ja raketteja jne.) tiedossa. Me ollaan kuitenkin lähdössä Lontooseen torstaina, joten vielä vähän auki jaksaako sinne asti yhdeksi päiväksi mennä bilettämään. Tämä tältä erää. "Keep it real!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti